Pintaliitoblogi

Irtisanoin äsken asunnon vuokrasopimuksen. Jos jollain on tarjolla kantakaupungista tai lähettyviltä +38m^2 vuokralle, niin saa vinkata. Elokuun viimeinen päivä on lähtöpäivä. Vielä en tiedä minne.

Kuka muistaa aikaa, kun Levi’s-mainosten biisit nousivat jatkuvasti listojen kärkeen? Oli boombasticia, Mr. Oizoa ja Spacemania… kuinka ysäriä!

Yksi Tokion mageimmista mestoista oli Mori Museum, jossa oli ihan tajuton Le Corbusier-näyttely. Upealta Roppongin alueelta löytyvä museo sijaitsee 53. kerroksessa. Samalla hinnalla saa ihailla näkymiä 52. kerroksesta. Pikkasen oli tyylikkäämpi mesta. Pilvenpiirtäjien hisseissä tuli vaan tosi paha olo.

— da da da da-da-da-da… kyllä, kävin katsomassa Simpsonit-elokuvat ja nyt tunnari soi päässä. Itse elokuva ei ollut kummoinen. Semihauska, mutta melko särmätön. Ehkä suurta yleisöä varten täytyy karsia sellaiset vitsit, joiden tajuaminen saattaisi vaatia…ööh.. yleissivistystä. Ja Tom Hanks sivuroolissa? No niinpä. Se kertookin kaiken.

Lento Tokiosta kotiin, Siperian taakse sujui hyvin. Itse asiassa koko matka sujui hyvin. Harmi, että Visa avasi maailman vain 12 päiväksi. Myöhemmin tiedossa enempi raportteja hassusta maasta. Nippelitietoja matkasta:

En mahtunut paikallisiin vaatteisiin, ostin kaikkea kivaa, olisi voinut ostaa enemmänkin, kävin maailman pisimmässä vuoristoradassa, söin todellisessa design-ravintolassa, yksi bussi lähti bussiaseman 4. kerroksesta ja niin edelleen.

Myöhemmin sitten lisää.

DBTL:n festarialueella jaettiin eilen jos jonkinlaista ilmaista tuotetta kivennäisvesistä avainlenksuihin. Myös buumtsigawauwau-Axe oli paikalla promoamassa Shock-tuoksuaan. Suihkusaippuatesterit oli pakattu eehh-he-hee hassunhauskoihin kennoihin, joita edustaja tyrkytti mukaan aimo kasan. Koska raahasin niitä koko illan mukana (ja vahingossa räjäytin yhden kennon Puuron syliin), oli tuotetta ihan pakko testata.

Ja: haju on yksinkertaisesti ai-van kamala. Jos haluaa tuoksua mintun ja eltaantuneen kalan yhdistelmälle (kuten minä nyt), niin mikäs siinä, kunhan sen tekee erakko-olosuhteissa. Voi vain kuvitella, miten Axen tuotekehitysosastolla on hykerrelty: “Laitetaan siihen vähän minttua. Joo! Ja sitten vähän silakkaa! JOO!” Yööök Axe, YÖÖÖK.

Netissä käytetty aika on suoraan verrannollinen työlistan pituuteen. Mitä enemmän -tämä-pitää-tehdä-tänään-juttuja, sitä todennäköisemmin lorvailee koko päivän etsien netistä kaikkea äärimmäisen hyödyllistä. Olen taas keksinyt kymmenittäin asioita, joita haluaisin tehdä, afrikan lasten pelastamisesta folkloristiikan opiskeluun ja vanhainkodissa työskentelyyn. Juu, ja aioin myös suomentaa pari kirjaa ja perustaa firman ja opettaa ja ja ja

Sanoo hän, keskeltä tiskivuorien, kirjakasojen, alati lisääntyvien työlistojen, hukattujen muistilappujen, pyykkikekojen, lattialla lojuvien naistenlehtien keittokirjojen kansioiden maksamattomien laskujen, puoliksi ommeltujen vaatteiden, aina ja ikuisesti peittämättömän sängyn, täpötäyden roskiksen ja auki töröttävien kaapinovien.

Ja nyt on loma. Mitä enemmän aikaa on käytössä, sitä vähemmän saa aikaiseksi.

Ei-minkään tekeminen on ainoa asia, jossa olen tosi hyvä. Harmi, että siitä ei makseta.

Yksi railakas baari-ilta, ja valkoiset tennarit ovat kuin Aurajoessa uitetut. Houkuttaisi tilata Jason Markkin ihmelitkua, jolla tuhrut pitäisi saada taiottua pois. Kivannäköinen paketti ja aika bueno liikeidea muutenkin.