Pintaliitoblogi

Kampakkiä odotellessa…

Tänään tasavallan presidentti hymyili minulle arkisissa vaatteissaan.
Ulkomaalainen (?) katukuvaaja kuvasin minut Leican filmille
Valo ei enää yltänyt talojen takaa kajastamaan kaupunkia, joten kävelin kotiin ottamatta kameraa repusta.
Suussa maistuu kahvi ja antaa sen maistua, sillä sunnutain tärkein asia on kahvi.
Mihinkään ei ole kiire.

Internetihmisenä minua ärsyttää puheliluettelojen tulva, joka on taas alkamassa. Pintaliitodesign auttaa luettelo-ongelman kanssa tänä vuonna ja tarjoaa valmiit tarrapohjat kiellolle. Lataa PDF tai kopio JPG-tiedosto mihin tahansa kirjoitusohjelmaan ja tulosta. Sitten vaan lappu oveen.

EI LUETTELOITA-pohjat voi ladata tästä linkistä!

Olkaa hyvä!

Eilen vietettiin kauden avajaisia tai vastaavia studiolla. Samalla jaettiin viime vuoden parhaille pyttyjä. Ei kai tartte sanoa, kuka sai parhaan kuvaajan pystin. Kivaa oli ja sitä rataa.

Ennen juhlia kuvailin muutamia kuvia kavereista. Noh, totta puhuen vissiin kolme tuntia. Laitetaan jatkoksi edelliselle postaukselle toinen Peppi. Loput kuvat myöhemmin. Ja kaikille uteliaille tiedoksi, kun kysytte kumminkin: Peppi ei ole sukua allekirjoittaneelle. Ainakaan niin, että tietäisin.

Ystäviä kylässä roppa kaupalla, junapeli esillä ja kamerakin sattui olemaan valmiina. Sitä paitsi en saanut olla junapelissä konduktööri. Loppujen lopuksi nenä ei muuten valehtele. Se kertoo kaiken. Aina.

Meni hermot. Olen nimittäin odottanut pakettia viime päivät, ja juuri tullessani kotiin huomasin ulko-oven summerin vieressä UPS:in lappusen. Siinä ilmoitetaan, että on käyty jo kaksi kertaa ja kolmas kerta olisi sitten maanantaina ja mutta siitä pitää sopia. HEI HALOO! Aika moni on päivällä muualla kuin kotona, esimerkiksi töissä, joten kannattaisiko soittaa? Numero on paketissa taatusti. No ei. Sen sijaan UPS jättää lärpäkkeen ulko-oveen.

Kamalinta oli, että lappunen ei ollut ovessa kun aiemmin tulin töistä, vaan maassa, josta joku oli sen nostanut ulko-oveen (muistan nähneeni tämän “roskan” oven vieressä).

Uhkakuva 1: Mitä jos en olisi huomannut lappusta? Jos tuuli olisi taas vienyt sen? UPS säilyttää paketteja viisi päivää, jonka jälkeen ne palautetaan lähettäjälle. En siis olisi voinut sopia mitään kolmatta toimitusaikaa.

Uhkakuva 2: Mitä jos joku naapuri tai ohikulkija olisi ottanut lappusen ja sopinut toimituksesta esimerkiksi työpaikalle? UPS ei todellakaan kysele mitään henkilöpapereita.

Pistää vihaksi.

Eiliseen elämään auttoi treeni, jossa jokaisella vedolla tai työnnöllä oksennus oli lähempänä kuin koskaan. Elämään auttoi myös sauna, jossa viimeinenkin hikipisara valui ihosta irti. Seuraavana vuorossa oli unta, joka viimeistään kaiken sammutti.

Aamu alkoi punttitreenillä, saunalla ja proteiinipirtelöllä. Zeniläisyys jatkuu.

Näimme yli 15 vuoden tauon jälkeen, tunnistimme toisemme. Sinä soitit rokkia, minä valokuvasin työkseni. Kerroit elämästäsi, loput kuulin kappaleistasi. Minä kerroin elämästäni, suuria muutoksia taisin silloin kokea. Tästäkin on jo aikaa.

Muistin lapsuudesta paljon. Sinut oli tuotu tarhaan ensimmäisenä sinä aamuna, kun minä sinne saavuin uutena. Sinä opetit minua lukemaan. Minä opin hetkessä. Hävitin numerosi, sen muistin ulkoa. Sinä mittasit 7 jalkaa 9¼ tuumaa tikkataulua varten. Minä laitoin viivaksi teipin autotallin lattiaan. Onkohan se siellä vieläkin?

Äiti kysyi silloin lapsena, olemmekohan aina ystäviä. Nyt tiedän sen mä äiti: Me olemme.

Muistot tulivat mieleen, kun kuuntelin lapsuuden kaverin soittoa ja laulua eilen Semifinaalissa. Mielettömän hienoa nähdä miten toinen on löytänyt oman juttunsa. Soman keikka oli sitä paitsi oikeasti hyvä.