Pintaliitoblogi

Hesarin uutinen Siljan ruoririkosta näytti hieman vakavammalta aamulla Safarin top sites -ikkunassa.

Vuodet vaihtuu, veneilytavat ei.

Vastaanotin on melko iso tuote eikä se mahtunut softboksin telineeseen. Olen muutenkin pitänyt salaman ja telineen välissä välikappaletta, koska teline on metallia. Nyt laitoin Canonin siirtojohdon väliin ja ostin ylimääräisen hot shoe -tarran, johon saan sitten vastaanottimen kiinni.

Ostin puolisen vuotta sitten Hong Kongista Canonin langattoman salamalähettimen ST-E2:n, joka osoittautui epävarmaksi ainakin niissä olosuhteissa, joissa itse kuvaan. Olin varma, että keskustelupalstoilla haukuttu tuote ei olisi niin huono kuin mitä isot pojat väittivät. Oli se.

On käsittämätöntä, että Canon ei ole kyennyt tekemään toimivaa langatonta salamajärjestelmää kun esimerkiksi pahin kilpailija Nikon. Joskus olen kuvannut nikonistien kanssa ja on oikein hävettänyt Canonin järjestelmä. Jos nyt olisin valitsemassa merkkiä, niin valinta ei olisi mitenkään selkeä.

Amerikkalainen PocketWizard on valmistanut langattomia salamajärjestelmiä kymmenisen vuotta. Laitteet ovat käsite ammatti- ja miksei amatööripiireissäkin. Nyt lafka on tuonut markkinoille Canonille sopivat radiolähettimet, jotka siirtävät radioalloilla myös TTL-tiedot. Tätä ei ilmeisesti ole kukaan muu vielä keksinyt tai osannut tehdä.

Tuloksena on hieno tuote. Viikon käytön jälkeen en enää vaihtaisi pois. High speed sync -toiminnosta alkaen kaikki toimii. Keikalla vaan softari kiinni telineeseen ja ampumaan. Laitteesta löytyy vaikka mitä toimintoja, joista voi lukea lisää tuotteen kotisivuilta. Seuraavaksi sitten pitää varmaan ostaa ainakin yksi vastaanotin lisää. Tuote on saatavilla eurotaajuuksilla ja Nikonistien pitäisi saada omat versionsa ensi vuonna.

Suomessa tuotetta saa Fimekosta.

Tämä artikkeli ei sisällä maksettua mainontaa. Kirjoittaja on ostanut omalla rahalla tuotteet omaan käyttöönsä.

Jo tossa kesällä tuli kokeiltua Olympusen uuttaa PEN-kameraa. Jutun julkaisu meinasi jo unohtua, kunnes kaverini kyseli yksi päivä olenko testaillut kameraa. Kyseessähän on pokkarin kokoinen järkkäri, johon saa adapterilla sovitettua mm. vanhoja Olympuksen linssejä. Ensimmäinen PEN-malli julkaistiin jo vuonna 1959, joten ihan uudesta tuttavuudesta ei ole kyse - tosin tämä uutuus on digitaalinen. Tänään Olympus sitten julkaisi kakkos-mallin, joka näyttää enemmän kuin hyvältä. Seuraavassa kuitenkin kokemuksia ykkösestä.

Varsinainen testi jäi harmittavan lyhyeksi, mutta viikonlopun aikana sai kyllä fiiliksen millaisesta kamerasta on kyse: hauskasta, hyvästä ja huomiotaherättävästä. En ole koskaan saanut ihmetystä osakseen niin paljoa, kuin Turussa sain kyseinen kamera kaulassa. Pieni pannukakkulinssi nokalla kamera on suorastaan suloinen. Kameran muotoilu on lähes täydellinen - siis ulkonäöllisesti.

Käytettävyydeltään kamera ei vakuuttanut ihan täysin. Takakansi on täynnä nappuloita ja valintarulla tuntui liian herkältä. Parissa päivässä käyttö alkoi kuitenkin sujumaan ja hyvä apu käyttöön löytyi ohjekirjasta, jota kannattaa joskus siis lukea. Laukuun oli sujautettu myös zuumiobjektiivi, mutta sitä en vaivautunut käyttämään. Sen verran kiva pannukakku oli, kun mukana oli vielä kameraan erikseen liitettävä optinen etsin.

Mittaestinkameroiden hankaluushan on etsin. Niinpä Olympuksen E-P1:ssä ei ole optista etsintä (E-P2 sisältää sähköisen lisäetsimen). Sellainen toki löytyy lisävarusteena, mutta vain sovitettuna yhdelle linssille. Kokeilin Digiexpossa kameraa myös vanhalla Olympuksen manuaalilinssillä, joka oli sovitettu kameraan adapterilla. Takanäytöstä tarkennus jopa aukolla f/1.7 oli helppoa. Se verran vanhassa lasissa oli tarkka tarkennus. Erilaisilla “kiina-adaptereillea” kameraan saakin kiinni jos jonkinlaisia laseja.

Kuvanlaadussa ykkösversiossa ei ollut moittimista. Kuvat ovat tarkkoja ja kontrasti on hyvä. Kohinatasoja tai vastaavia en edes kokeillut. Sen verran lyhyt testijakso oli. Vanhoilla Leican-laseilla tarkkuus voittaa melko varmasti pokkarit, mutta toisaalta ne lasit ovat sitten oikeasti kalliita.

Omaa PEN:ä en ole vielä hankkinut, mutta matkakamerana tuo voisi olla varsin mainio muutamalla lasilla. Edellisellä reissulla kameralaukku painoi 8.5kg. Toisaalta PEN ei ole taskukamera. Mikä se sitten on? Siihen on vaikea vastata, mutta jos jokin kamera tällä hetkellä on Pintaliitokamera, niin PEN.