Oopa: Olympus PEN

Jo tossa kesällä tuli kokeiltua Olympusen uuttaa PEN-kameraa. Jutun julkaisu meinasi jo unohtua, kunnes kaverini kyseli yksi päivä olenko testaillut kameraa. Kyseessähän on pokkarin kokoinen järkkäri, johon saa adapterilla sovitettua mm. vanhoja Olympuksen linssejä. Ensimmäinen PEN-malli julkaistiin jo vuonna 1959, joten ihan uudesta tuttavuudesta ei ole kyse – tosin tämä uutuus on digitaalinen. Tänään Olympus sitten julkaisi kakkos-mallin, joka näyttää enemmän kuin hyvältä. Seuraavassa kuitenkin kokemuksia ykkösestä.

Varsinainen testi jäi harmittavan lyhyeksi, mutta viikonlopun aikana sai kyllä fiiliksen millaisesta kamerasta on kyse: hauskasta, hyvästä ja huomiotaherättävästä. En ole koskaan saanut ihmetystä osakseen niin paljoa, kuin Turussa sain kyseinen kamera kaulassa. Pieni pannukakkulinssi nokalla kamera on suorastaan suloinen. Kameran muotoilu on lähes täydellinen – siis ulkonäöllisesti.

Käytettävyydeltään kamera ei vakuuttanut ihan täysin. Takakansi on täynnä nappuloita ja valintarulla tuntui liian herkältä. Parissa päivässä käyttö alkoi kuitenkin sujumaan ja hyvä apu käyttöön löytyi ohjekirjasta, jota kannattaa joskus siis lukea. Laukuun oli sujautettu myös zuumiobjektiivi, mutta sitä en vaivautunut käyttämään. Sen verran kiva pannukakku oli, kun mukana oli vielä kameraan erikseen liitettävä optinen etsin.

Mittaestinkameroiden hankaluushan on etsin. Niinpä Olympuksen E-P1:ssä ei ole optista etsintä (E-P2 sisältää sähköisen lisäetsimen). Sellainen toki löytyy lisävarusteena, mutta vain sovitettuna yhdelle linssille. Kokeilin Digiexpossa kameraa myös vanhalla Olympuksen manuaalilinssillä, joka oli sovitettu kameraan adapterilla. Takanäytöstä tarkennus jopa aukolla f/1.7 oli helppoa. Se verran vanhassa lasissa oli tarkka tarkennus. Erilaisilla “kiina-adaptereillea” kameraan saakin kiinni jos jonkinlaisia laseja.

Kuvanlaadussa ykkösversiossa ei ollut moittimista. Kuvat ovat tarkkoja ja kontrasti on hyvä. Kohinatasoja tai vastaavia en edes kokeillut. Sen verran lyhyt testijakso oli. Vanhoilla Leican-laseilla tarkkuus voittaa melko varmasti pokkarit, mutta toisaalta ne lasit ovat sitten oikeasti kalliita.

Omaa PEN:ä en ole vielä hankkinut, mutta matkakamerana tuo voisi olla varsin mainio muutamalla lasilla. Edellisellä reissulla kameralaukku painoi 8.5kg. Toisaalta PEN ei ole taskukamera. Mikä se sitten on? Siihen on vaikea vastata, mutta jos jokin kamera tällä hetkellä on Pintaliitokamera, niin PEN.

Comments are Disabled