Oopa: Vaalikuvia

nasimabw
wallgrenbw
harakka_bw

Parhaillaan kaupungilla on nähtävillä tämän keväinen ponnistukseni, eli SDP:n vaalikuvat. Normisetin lisäksi mm. ulkomainonnassa on käytetty mustavalkoisia potretteja, joista piti tulla oma näyttelyni, mutta kun puolue halusi laittaa kuvat kaupungin parhaille mainospaikoille, niin eipä ollut enää tarvetta muulle näyttelylle. Ohessa pari mallia (Nasima Razmyar ja Thomas Wallgren) ja bonuksena julkaisematon kuva Timo Harakasta.

Selfie vaalikuvana

meitise

Meitsie lomamatkalta 2013. Gopro on todellinen meitsiekamera.

Tässä reilun viikon sisällä sekä Yle että Hesari on tehnyt jutun selfieistä, eli omakuvista. Joku oli keksinyt näppärän suomennoksenkin: meitsie. Tottakai olen itsekin innokas selfie-kuvaaja, mutta soveltuuko selfiet muuhun käyttöön? Itse ehdotin ja yritin toteuttaa meitsiekuvausta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Vuonna 2010 suunnittelimme seuraavan kevään eduskuntavaalikuvia SDP:lle ja sain ajatuksen, että edustajathan voisivat ottaa kuvan itsestään vaalijulisteisiin. Ajatusta kehiteltiin koko talvi ja selfieitä kuvattiin ympäri Suomea. Käytännössä olin itse tikkailla ja kuvattava otti kiinni kameran vastavalosuojasta. Näin saimme kontrolloitua, että kuva näyttäisi hyvältä ja tasapainoiselta. Ajatus oli, että kaikkien SDP:n ehdokkaiden kuvat olisivat olleet selfieitä.

Homma kariutui kuitenkin taittovaiheessa. Jotta idea olisi tullut kuvasta selväksi piti koko käden näkyä kuvassa. Tällöin taas naama jäi erittäin pieneksi koko kuva-alaan suhteutettuna. Kun tienvarsimainokseen tungetaan pahimmillaan yli 30 kuvaa, niin ehdokkaiden kuvat tulostuvat niihin muutenkin jo todella pienenä. Niinpä ideasta luovuttiin viiime metreillä ja vain Varsinais-Suomen piiri käytti meitsiekuvia. Kuten näkyy, niin ideaa ei ehkä ihan heti saa kiinni julisteesta.

Osa edustajista käytti kuvia muissa yhteyksissä ja näkyy niitä vieläkin olevan käytössä. Opettavainen tarina itselleni. Ja kerrankin voi sanoa, että oli aikaansa edes hieman edellä.

Kissojen mallikansiot

malliurkki
mallisulo
Loppuviikosta kameran edessä hääri joukko pikkuskidejä ja vauva. Samalla päätin huitaista kissoista uuden kuvat mallikansioon. Eivät ole koskaan vielä päässeet tositoimiin, mutta tiedä vaikka joskus pääsisivät. Tarjolla olisi siis nätti pikkukissa ja iiiiiso pullukka. Ovat veljeksiä, joten onnistuu myös yhteiskuvat. Muiden eläimien kanssa yhteistyö ei suju millään tasolla. Kuvaajan kanssa sentään jotenkin.

J

j

Vuoden ensimmäinen postaus

res_kast

Vuoden viimeiseksi valmistuneeksi kuvaksi jäi HelsinkiMissiolle tehty kuvituskuva. Vuoden suurin investointi oli Ranger Quadra -setti kahdella geniksellä ja hirveällä määrällä sälää. Vuoden mukavin työkalu oli puomijalusta. Vuoden kamerahankinta oli Gopro Hero 3 Black. Vuoden ikävin juttu oli olkapääoperaatio. Vuoden mukavin juttu oli siitä palautuminen nopealla aikataululla. Vuoden luopuminen oli viimeisen keskarikameran myynti. Vuoden hauskin kuvaus oli Keski-ikäisten miesten muotiblogiin. Vuoden harmitus oli kahdesti huollettu 24-70mm -objektiivi. Vuoden Foursquare-pormestaruus oli Jas-tekniikka. Vuoden maininnassa minua sanottiin “rautaiseksi ammattilaiseksi”.

Kaiken kaikkiaan vuosi jäi vähän kesken. Siksi tänä vuonna on hyvä jatkaa siitä mihin viimeeksi jäätiin.

Oopa: Kylässä käyntejä

pofe

iPad on varsin näppärä paikka mukana kulkevan pofen säilyttämiseen. Hyvässä “portfolio-appsissa” päivitettävyys on helppoa ja kuvien järjestystä on helppo muokata. Oma portfolio kulkee mukana Minimal Foliossa. Kuvia on helppo selata näytöltä tai iPadin voi yhdistää televisioon tai videotykkiin.

Jos taas on portfolion sijaan tarvetta kuvauspalveluille, niin laita viestiä, niin tulen iPadin kanssa kylään.

Wokkilla ja ritilällä muotikuvia

takkikii
satama
kasittel

Tässä duunissa on välillä myös hyvä harjoitella, koska asiakkaiden edessä ei enää kokeilla. Tällä kertaa harjoittelussa oli beauty dish gridillä, eli wokkipannu hunajakennolla. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta huonosti suomennoksia. Malliksi kuviin päätyi Keski-ikäisten miesten muotiblogin Kari, joka tarvitsi kuvia blogaukseen talvitakeista. Kun kaksi skenen kovinta yhdistää voimansa, niin lopputulos on jotain mihin ei olla vielä totuttu.

Muotiblogien kuvathan on tavallisesti joko seisoskelua kadulla tai lyhyellä syväterävyydellä otettuja lähikuvia vastavaloon. Nyt mentiin astetta pidemmälle.

Kaikki kuvat on siis otettu yhdellä salamalla ja kuvat ovat saaneet kohtuullisen paljon fotaria. Oikeasti olisi ollut fiksua kuvata ainakin kahdella salamalla, mutta nyt keskityin siihen wokkipannuun. Haastava ja palkitseva muokkaaja. Tunnissa oppi taas paljon. Laitoin toisesta kuvasta myös käsittelemättömän version, josta näkee miten kuva muuttuu kuvankäsittelyssä.

Torstaina onkin sitten muokkaaja käytössä studiossa ja kameran edessä asiakas. Sitten hyödynnetään viime viikolla opittua eikä enää leikitä.

Huoltoa ja himoa objektiivilandiassa

Viime viikolla viisivuotias sotaratsuni 24-70mm menetti tarkennusotteensa ja jouduin viedä sen huoltoon. Luultavasti yli 150 000 kuvaa laukannut ratsu oli hoideltu muutamassa päivässä Jas-tekniikan lasisairaalassa – kiitos CPS-kortin. 300 eurolla oli listan mukaan korjattu tarkennus- ja zoommekanismit sekä autofocus säädetty. Osat maksoivat noin 45e ja työt vajaa parisataa. Loppu olikin sitten valtio arvonlisää.

Muutaman päivän selvisin kaapista kaivetulla 50mm f/1.8:lla, joka on ihan käyttökelpoinen lasi muutamista puutteista huolimatta. Se miksi lasi aikoinaan joutuu miljoonalaatikkoon oli bokeh. Minulle oikeastaa riittää, että epäteräväalue piirtyy sellaisena, ettei siihen oikeastaan kiinnitä edes huomiota. Tuo satkun viiskytmillinen taas saa syksyn puut aiheuttamaan vaivaa oikein kunnolla.

bokeh

Himmentäminen vain pahentaa asiaa, koska himmenninaukko ei ole pyöreä

En edes muista milloin olisin ostanut viimeeksi objektiivin tai edes vakavasti miettynyt sellaisen hankkimista. Canonin L-sarjaan vaihdettuani ei tarpeita ole oikeastaan ollut. Muutama viikko sitten esitelty Zessin 1.4/55 Otus alkoi kuitenkin kiinnostaa. Varsinkin nyt kun kuvasi pari päivää primellä. Zeissin hinnalla saisi lähestulkoon 85mm ja 50mm 1.2 -lasit Canonilta. Zeississä ei ole edes automaattitarkennusta, mutta internetin esimerkkikuvien perusteella kaikki muu onkin sitten enemmän kuin kunnossa. Nyt pitää odottaa, että pääsee hiplailemaan Zeissiä käsissä.

Tekijänoikeus, valokuvat ja blogit

Eilen internet räjähti, kun Pupulandian Jenni kertoi ammattiblog(g)aajan työpäivästä. Ensimmäisessä artikkelin kommentissa kysyttiin kuvien käyttöoikeuksista. Hyvä kysymys, mutta vastaustulva yllätti. Niin blogikeskustelussa kuin Vauvalehden fooruminkin väittelyssä esiintyi todella pahoja virheitä. Yleisellä tasolla yllättävän moni blogaaja tuntuu olevan sitä mieltä, että internetistä löytyviä kuvia saa käyttää vapaasti kunhan merkitsee lähteen. Moni perustelee asiaa sitaattioikeudella tai kertoo, että kuvaajat ja mainostajat saavat vain lisää myyntiä kun kuvat leviävät. Asialla on kuitenkin monta puolta.

Jokunen vuosi sitten sain vihaisen soiton eräältä asiakkaaltani, joka oli löytänyt heille kuvattuja mainoskuvia muualta. Tässä tapauksessa oltiin nimenomaan vihaisia siitä, että kuvien ostaja oli käyttänyt merkittävän summan kuvien tuotantoon ja sitten joku muu käytti samoja kuvia ansaintatarkoitukseen. Ensimmäinen epäily kohdistui tietysti minuun, että olinko myynnyt kuvat myös muualle. En ollut. Asia selvisi ja kyseessä oli puhdas vahinko. Minun oli kuitenkin laskutettava vahingonkorvauksia kuvien julkaisijalta, jotta säilytin maineeni asiakkaani silmissä.

Jos ei puhuta huvikseen kuvatuista kuvista tai geneerisistä kuvapankkikuvista, niin kuvan ostajalla ja kuvaajalla on aina sopimus. Osapuolet sopivat millaisia kuvia otetaan ja missä niitä käytetään. Hinnoittelu perustuu näihin kahteen asiaan. Kuvien luvaton käyttö voi siis hankaloittaa kummankin osapuolen asemaa. Lisäksi kuvien ostajalla on yleensä intressit siihen, millaisessa ympäristössä kuva julkaistaan. Asiaa mutkistaa edelleen se, että osa blogaajista tekee hommaa ammatikseen tai saa siitä korvausta.

Olen saanut vuosien saatossa useita pyyntöjä kuvieni käyttöön. Jotaikin kuvia olen antanut esimerkiksi virtuaalitallikäyttöön (jotain lapsien internetin hevosleikkejä) ja esimerkiksi viimeeksi eräs yksityishenkilö halusi julkaista kuvani Facebookissa, koska kuva oli kuulema hieno ja liittyi erikoiseen harrastukseen. Selvästi tekijänoikeusasioita on siis opetettu jossain. Olisi se sitten internet tai koulu, niin hieno asia.

Kommenteissa käydyn keskustelun ansiosta Pupulandiassa ei enää lainata kuvia muualta.

Hieno filmikamera myynnissä (MYYTY)

Onnistuin kerran ostamaan ehkä maailman yhden hienoimmista filmikameroista, mutta koska sen käyttö on jäännyt lähes olemattomiin, niin pakko kai se on myydä. Rollei 6008 integralista ei ominaisuudet lopu. On pistemittausta ja moottoriperää. Paketti sisältää seuraavat tavarat:

-Rollei 6008 Integral
-Peränä on elektroniikkaa sisältävä käännettävä 645-perä (automaattinen filminsiirto)
-Kaksi akkua
-Metzin salamasovite
-Zeissin 80mm f/2.8 ja 150mm f/4
-Kompedium
-Kuiluetsin
-Laukku

Manuaalitarkenteinen, mutta muuten kaikki herkut pistemittauksesta sarjatuleen. Iso kuin mikä ja lasit tarkkoja kuin… en keksi. Tähän saa kiinni adapterilla digiperän.

Kuvia laitteesta:

http://pintaliitodesign.com/rollei_6008/

Vaihdossa kelpuutan käteisen lisäksi salamakamaa, pienemmän keskarin (esim. Hasselin uudempaa mallistoa), palkkikamemerasetin tai Canonin valovoimaisia primejä (normi, tele).

Mitään varsinaista hintaa tälle on todella vaikea sanoa. Listahinnat (vrt. antiikki), joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä voi unohtaa. Hintatasoa kannattaa katsoa ebaysta ja tiputtaa niistä pyynneistä ihan kohtuulinen prosenttiluku pois, niin voidaan olla reilussa ja rehellisessä suomihinnassa.

MYYTY!